Pystyy kun vaan tahtoo.

Olen siis taas pitänyt huolta, etten ehdi viettää joutavaa vapaa-aikaa, ja "harrastelen" opiskelua arjen kaaoksen pyörityksen ohessa. Vuosi sitten monta vuotta kestänyt projektini päästä opiskelemaan minua ihan oikeasti kiinnostavia asioita toteutui. Sain puhelun Turun yliopistolta. Minut oli hyväksytty varasijalta opiskelemaan erityispedagogiikkaa. Opiskelujen aloitus siirtyi silloisten työkuvioiden vuoksi. Nyt aloittamista jarruttaa luonnollisesti perhesyyt.

Koska minulla tuntuu aina olevan kiire edetä elämässä etapista toiseen, päätin aloittaa erkkapedan perusteiden opiskelun verkko-opintoina avoimen kautta. Ihan vaan tässä äitiyden opettelun sivussa.

Torstaina sain päätökseen ensimmäisen jakson. Uskon, että suoritukseni menee vielä läpikin. Hieno fiilis. Taas yksi taisteluvoitto. Korostaen sanaa taistelu. Jollei ole vielä tullut esille, niin meillä on tosiaan ollut aika itkuista ja väsynyttä aikaa kaikkien osalta. En ole ihan varma missä välissä läpikävin vajaan 300 sivua tenttimateriaalia, mutta jotenkin sen tein. Onneksi osa asioista oli jo ennestään tuttua. Essee tentinkin onnistuin palauttamaan reilusti ennen määräaikaa. Hyvä minä.

Myönnetään, että muutaman kerran on tullut jo nyt sanottua, että luovutan. En kuitenkaan niin tehnyt. Opiskelu, on tuonut - stressilisän lisäksi - järjellistä vastapainoa vauvakaaoksen rinnalle. Mahdollisuuden keskittyä välillä ihan muihin, omiin juttuihin. Tähän asti luennoille on voinut osallistua iltaisin kotikoneelta. Täytyy myöntää, että linnoittautuminen yksin huoneeseen luurit päässä kahdeksi ja puoleksi tunniksi on välillä tuntunut aika hyvältä. Välillä taas aika vaikealta. Vauvan itku tunkeutuu tehokkaasti sekä oven että kuulokkeiden läpi. Vaikea olla menemättä ja keskittyä oppimaan. Jokatapauksessa taas kiitos ja anteeksipyyntö miehen suuntaan. Yksin opiskelu ei onnistuisi ollenkaan.

En vielä tiedä miten opintojen käy. Onnistunko suorittamaan kaikki 25 opintopistettä kesään mennessä. Jos sen kuitenkin teen, osoitan taas itselleni miten tahtomalla pystyy.

Nyt kuitenkin viikonlopun viettoa ilman pakkoa tehdä mitään. Kaikki kolme seuraavan jakson kirjaa sattui olemaan varattuina, joten joudun nyt vaan keskittymään yhteen asiaan, perheeseen. Ei muuten haittaa yhtään!