keskiviikko 8. lokakuuta 2014

Suolisto-oireinen maitoallergia?

Meillähän ollaan oltu itkuisia alusta alkaen (poika ja välillä äitikin). Ensimmäiset yöt sairaalasta kotiutumisen jälkeen olivat yhtä huutoa. Pääteltiin, että jaahas, onnistuttiin saamaan kolmen kuukauden koliikki vauva. Google oli ahkerassa käytössä epätoivon hetkinä. Keksittiinkin kiikuttaa poika vyöhyketerapiaan, sillä siitä monet olivat saaneet apua koliikkivaivoihin. Taidettiin käydä neljä kertaa, ja jotain taikaa siinä oli. Elo oli hieman rauhallisempaa. Itkuista kyllä edelleen. Siitä alkoikin sitten oma TJ-laskentani kohti kolmen kuukauden etappia, jolloin kaikki varmasti helpottaa.

Mitä lähemmäs tuo maaginen kolme kuukautta tuli, sitä vaikeammaksi meidän elo muuttui. Alusta asti imetyksen ohella käytössä oli korvike. Korvikemerkkejä vekslattiin ees sun taas rauhallisemman arjen toivossa. Ei tulosta. Noin kuukausi sitten meno yltyi liian hurjaksi. Poika huusi kaarella kipuitkua, missään ei ollut hyvä, nukkuminen melkein mahdotonta samoin syöminen ja pulauttelut muuttuivat oksenteluksi. Imetys loppui muututtuaan mahdottomaksi raivoavan pojan kanssa.

Neuvolasta ja muilta ihmisiltä sai kuulla, että toiset vauvat vaan on itkuisempia jne. Lopulta itselle tuli kuitenkin ajatus, ettei se ihan tällaista voinut olla. Varasin ajan lääkäriin. Onneksi meillä on vaakutus, joten saatiin mennä suoraan yksityiselle. Lääkäri käynti oli melkoista sähellystä. Enpä ollut tajunnut varata pidempää aikaa, ja lääkäri ressu yritti tehdä kaikki mahdolliset tutkimuksensa 20 minuutissa...kolme varttiahan siinä kuitenkin meni. Lopputulemana lääkäri ehdotti siirtymistä Nutrilon Pepti korvikkeeseen ja ruokailuvälien pidentämistä vähintään kolmeen tuntiin, jotta ärtynyt suolisto saisi rauhoittua. Siinähän sitten marssin kauppaan ja voi sitä heikotuksen määrää korvikehyllyn edessä...34 euroa purkki!? Ei siinä muu auttanut. Eipä muuten koskaan pitäisi laskea jonkin asian kuukausikustannuksia. Alkaa väkisinkin ahdistaa.

Ensimmäiset yöt Peptin kanssa olivat taas uusi järkytys. Tällä kertaa positiivinen sellainen. Poika veteli unta 7 tuntia putkeen! Taidettiin muutama päivä vaihdon jälkeen onnistua miehen kanssa syömäänki yhtä aikaa, ja tuttava pariskunnan vierailukin onnistui niin, että vieraille pystyi ihan puhumaan vauvan yli huutamisen sijasta. Vau! Lääkäri soitti kuulumisia viikko ruokavalion muutoksen jälkeen. Alkoi puhua maitoaltistuskokeesta. Sitten minulle vasta aukeni, että hei, meidän pojallahan epäillään nyt maitoallergiaa. Mitä ihmettä? Altistus sovittiin parin viikon päähän. Kolmen kuukauden koliikki teoria romukoppaan.

Seuraavana päivänä lääkärin puhelun jälkeen alkoivat taas ongelmat. Tietysti. Pojalla alkoi ihan hirmuiset ja pahanhajuiset ilmavaivat. Kakka muuttui kaikkea muuta kuin terveen hajuiseksi ja näköiseksi. Vihreää savikakkaa, jonka hajulla meinasin ihan itsekin tyrmääntyä. Poika muuttui taas itkuiseksi ja yöt menivät täysin pieleen. Samoin päiväunet. Uutta puhelua lääkäriin, että mitäs nyt. No tietysti, korvike taas kerran vaihtoon. Tällä kertaa Nutramigen käyttöön. Ja taas heikotti; 30euroa purkki, puolet pienempi kuin Nutrilon. Hinnan tuplaus siis.

Samaan aikaan Nutramigenin aloituksen kanssa osui tietenkin rokotukset. Rota. Pulautukset lisääntyivät ja kakkaa alkoi ilmestyä joka vaippaan. Peppu muuttui kipeän punaiseksi. Muuten poika kuitenkin tuli tyytyväisemmäksi, ja kakat alkoivat näyttää ja haista terveemmiltä. Johtopäätöksenä, että korvike sopii aikasempaan paremmin, mutta rota-rokotuksen aiheuttamat sivuoireet häiritsevät todellisen tilanteen näkemistä. Olin jo varma, että maitoaltistus siirtyy. Ei onneksi.

Tänään sitten oltiin altistuskokeessa. Altistuksen aikana ei tullut selkeitä iho-oireita. Niitä ei kyllä odotettukaan, kun poika oireillut vain suolistolla. Nyt määräyksenä jatkaa altistusta kotona huomisesta eteenpäin tavallisella maitokorvikkeella oirepäiväkirjaa täytellen. Viikon päästä kontrolliaika, jollei ennen tule selkeitä oireita. Hirvittää. Rotan aiheuttamat oireet ovat helpottamassa ja nyt sitten pitäisi kiusata raukkaa maidolla. Vaivasta toiseen. Pari tuntia altistuksen jälkeen tuli jo ensimmäinen oksennuspuklu, muuten ei merkittäviä oireita.

Korvikevaihdokset, rokotukset, altistus. Pojan suolisto on joutunut jatkuvaan muutostilaan ja lisää luvassa. Toivon niin, että tämä kiusaaminen loppuisi, ja saataisiin selkeät allergiaoireet, diagnoosi ja oikea korvike. Jos näin käy, hyvällä tuurilla saadaan pojan elimistö tasapainoon parin viikon sisään. Hitto miten pitkä aika. Toistaiseksi kuitenkin TJ tuntematon.

Meidän maitobaari. Mitä sais olla?


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti