Iltasatu

Tiedättehän ne esimerkiksi suomalaisten suosimissa lomakohteissa hotellien ympärillä parveilevat, tauteja kantavat, kulkukissan pennut, joihin ei tulisi koskea saatika takertua vaikka mieli tekisi. Näissä kaupungeissa työskentelee rankkuri, jonka tehtävänä on pyydystää ja pitää nämä kissat pois kaduilta ja hotellien kulmilta. Jatkuvasta uurastuksesta huolimatta osa kissoista pääsee karkuun ja toiset jäävät kokonaan huomaamatta.

Samassa kaupungissa elää myös kissanainen, joka poimii jokaisen hellyyttävän oloisen kirppukasan huomiinsa. Ruokkii, hoitaa ja pitää itsellään. Suurin osa menehtyy ja unohtuu naisen hetkellisestä hoivasta huolimatta. Osa kissoista on kuitenkin niin vahvoja yksilöitä, että ne jäävät henkiin, ja pysyvät naisen luona. Osa jopa niin pitkän aikaa, ettei niitä voi enää koskaan unohtaa. 

Toinen siis työskentelee jatkuvasti, jottei tauteja levittäviä kissoja näkyisi katukuvassa, kun taas toinen etsii näitä kissoja, jotta voisi pitää niitä ainakin hetken itsellään. Takertua.

Sama tarina on usein läsnä myös parisuhteen verbaliikasssa. Toinen osapuoli päästeleee vahingossa suustaan tilanteeseen sopimattomia sanavalintoja, ja toinen takertuu jokaiseen tälläiseen tahattomaan lipsahdukseen, ainakin hetkeksi. Osasta on lähes mahdoton päästää irti. Joskus keskustelu on lähes mahdotonta, kun vääriä sanavalintoja satelee toisen takertuessa jokaiseen aina edellistä enemmän. Toisinaan sanavalinnat vievät keskustelun pois alkuperäisestä aiheesta. Pahimmillaan alkuperäisen erimielisyyden rinnalle ilmestyy kymmenen uutta. Tilanne leviää käsiin ilman ratkaisua. Tuttua? Ainakin meillä.

Jotta kissojen levittämät taudit poistuisi kaupungista, kissanaisen tulisi lopettaa kissojen hoitaminen ja rankkurin päästä kissoista lopullisesti eroon keräilyn sijasta. 

-Kissanainen-